Astrid Lindgrenin maailma on kuin satu, johon sinut pudotettiin ja nyt olet osa tarinaa. Satuhahmot elävät täällä ja voit törmätä niihin missä vain. Rosvot saattavat oikeasti kähveltää pannukakkusi, jos Kling ja Klang eivät ole lähistöllä.
Peppi Huvikummussa, Marikki Kesäkummussa, Eemeli Kissankulmassa, Ronja Matiaksenlinnassa ja Katto-Kassinen korkealla katollaan Vasastadenissa. Paljon esityksiä ja paljon tapahtumia. Nämä lapsille ja aikuisille niin rakkaat hahmot ovat parhaimmillaan täällä alkuperäisessä ympäristössään, jonka läheisyydessä Astrid Lindgrenkin asui. Saaristonlapsiin pääsee tutustumaan juna-ajelulla ja Pekka Peukaloisen kodissa aikuinen voi kokea miltä lapsesta tuntuu isossa maailmassa. Rasmus ja kulkuri kulkevat ympäriinsä ja Lotan kotikadulla tapahtuu kaikenmoista mukavaa. Melukylän idylliset talot ovat kuin suoraan Astrid Lindgrenin kotimaisemista, mutta niinhän ne ovatkin. Useassa tarinassa hän kertoo omasta nuoruudestaan.
Astrid Lindgrenin perintöä vaalii hänen toivomallaan tavalla ohjelmaneuvosto, jonka hän itse perusti vielä eläessään ja jossa hän itse oli mukana. Ohjelmaneuvoston jäseninä on nyt Astrid Lindgrenin kollegoita, sukulaisia ja ystäviä. Muun muassa Astrid Lindgrenin tytär, Karin Nyman sekä hänen ystävänsä, kirjailija Margareta Strömstedt kuuluvat siihen.
Esitysten kielenä on ruotsi, mutta kaikilla näytti olevan hauskaa kielimuurista huolimatta. Tarinathan ovat tuttuja, niin kirjoista kuin televisiostakin. Kaikki esitykset tulkataan myös viittomakielellä, mikä oli mielestäni aika ainutlaatuinen juttu.
 |
| Peppi Pitkätossun Huvikumpu |
 |
| Peppi saapuu laivalla |
Marikin tarinoita kuunneltiin matkalla äänikirjasta, joten esityksen tarina oli lapsille tuttu.
 |
| Marikki ja Liisa |
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Astrid Lindgren kirjoitti ja Björn Berg kuvitti Vaahteramäen Eemelin, ensimmäisen kirjan kolmesta, jotka kertovat täynnä kepposia olevasta pienestä pojasta. Juhlan kunniaksi Eemelille rakennettiin uusi Kissankulma, joka sijaitsee tammikukkulalla, 22 000 neliömetrin kokoisella luonnonkauniilla alueella. Täällä vieraat voivat kokea miltä maatalo näytti vuosisadan vaihteessa, kuljeskella niityillä ja satavuotisten tammien katveessa, nauttia luonnosta ja katsella eläimiä. Täällä voi myös käydä pienehkössä kaupunkimiljöössä, jossa on tori, seuraintalo ja ravintola. Ja luonnollisesti vieraat saavat tavata Eemelin ja hänen perheensä, renki Aatun ja piika Liinan. Kuten kaikkialla puistossa, kaikki lapset voivat leikkiä sydämensä pohjasta uudessa Kissankulmassa. Täällä on muun muassa pieni koski, joka virtaa matalaan järveen, leikkilato, maakellari, jonne voi ryömiä ja tietenkin Eemelin oma täydellinen nikkarinverstas hänen puu-ukkokokoelmineen.
 |
| Eemeli |
 |
| Pekka Peukaloisen kotona |
| Ronja Ryövärintytär ja Veljeni Leijonanmieli ovat olleet lempikirjojani nuorena ja tykkään edelleenkin niistä erittäin paljon, tänä kesänä ajattelin lukea niitä yhdessä lasten kanssa. Ainoa ongelma on Veljeni Leijonmielen surullisuus eli tästäkään ei selvitä ilman kyyneleitä. Jos nämä kirjat ovat jääneet lukematta, niin suosittelen lämpimästi lukemaan tai kuuntelemaan ne – sopivat myös aikuisille. Kaikki paikan esitykset ovat kuin kesäteatterissa olisi ollut. Viimeisen päälle tehtyjä ja upeita lauluesityksiä täynnä, kestoltaan lähemmäs 30 minuuttia. Kun esitys oli ohi, linnassa pääsi tietysti kiertelemään.
|
| Ronja Ryövärintytär |
 |
| Matiaksenlinnan katsomo |
 |
| Ronja & Birk |
 |
 |
| Vimmerbyn Stadshotellet minikoossa |
 |
| Iloinen ryhmärämä |
Tässä paikassa oli jotakin taianomaista, johon ihastuin. Kaikki oli visuaalisesti hiottua, iloista, hyväntuulista, turvallista, hauskaa, hyvää ja elämyksellistä. Kesälukemiseksi ostin Ronja Rövardotter -kirjan, så jag kan förbättra min svenska 🙂
Hellan ja viinilasin välissä -blogi suosittelee Astrid Lindgrenin maailmaa lämpimästi, niin lapsille kuin lapsenmielisille aikuisille. Tehkää kuitenkin toisin kuin me, varatkaa kiertelemiseen aikaa kaksi päivää. Aikataulusta kannattaa tutkia, koska esityksiä on, koska ne olivat todella upeita. Tekemistä ja katseltavaa riittää.
Ruokapaikoista ja majoituksesta tulossa juttu vielä erikseen.
Matkasta aiemmin kirjoitettua
https://hellanjaviinilasinvalissa.fi/2013/06/norrkoping.html
https://hellanjaviinilasinvalissa.fi/2013/06/kolmarden.html
https://hellanjaviinilasinvalissa.fi/2013/06/pappa-grappan-herkkuja.html
https://hellanjaviinilasinvalissa.fi/2013/06/astrid-lindgrenin-maailman-ruoka-ja.html
Matka tehty yhteistyössä Visit Swedenin kanssa.
1 comment
Taisit unohtaa mainita, että kirjoitusajankohtana Kissankulma oli vielä rakennustyömaa-aitojen takana ja avattiin vasta myöhemmin kesällä. Noh, ihan kiva mainosteksti joka tapauksessa.