Elämä jaksaa yllättää, eikä aina kovinkaan positiivisesti. Pikainen päätöksemme lähteä Ylläkselle nauttimaan kinoksista ja rinteistä oli mielestäni aivan loistava ajatus. Lähdimme perjantai-iltapäivällä ja ensimmäinen pysähdyksemme oli Oulun Scandicissa. Kirjoittelen teille tästä oman jutun, tämä oli eka kerta kun koiramme matkusti mukana ja saimme muutenkin mainitsemisen arvoista palvelua. Laitetaan hyvää kiertämään.
Saavuimme Ylläksen ihaniin maisemiin vasta lauantai-iltana, koska matkan varrella pitää tehdä pakolliset pysähdykset Ruotsin puolella Haparandassa ja Pellon Pentikillä. Sunnuntaina olimme leikkimässä koko jengillä sumuisten vuorten laskijoita ja totesin, että tulen edelleenkin merisairaaksi sumuisessa rinteessä. Maanantain pyhitin töille ja tiistaina Pikku Muru kehitteli itselleen A-influenssan ja siinä olikin sitten reissu taputeltu. Seuraavaksi kaaduin minä, vaikkakin hieman kevyemmin. Miehet valoittivat vuoria ja metsiä ja me sairastimme mökin sohvalla. Laatuaikaa lasten kanssa. Seinien kelot alkoivat olla jo niin tuttuja, että aloin kuumehoureissani miettimään toukkien rakentamia reittejä mahdollisina aarrekarttoina.
Ensimmäistä kertaa elämässäni olen täysin kartalla mitä Holby Cityn sairaalassa tapahtuu ja Hercule Poirotin mysteerit alkoivat kiinnostaa Pikku Murua. Olemme myös ihmetelleet, että kuka ihme on valinnut Pikku Kakkosen torstain Karin ja Jarin taikuriohjelman televisioon. En ole eläessäni nähnyt niin ikävää klangia herättävää lastenohjelmaa. Lapset olivat samaa mieltä. Jos tarkoitus oli esittää vähä-älyistä, niin siinä onnistuttiin, mutta minkä takia haluttiin… emme ymmärtäneet. Hauskaa se ei ollut.
Saldo. Minä olin rinteessä yhden päivän ja kävin Jounin kaupalla kaksi kertaa. Päästelin voimasanoja mielessäni (ja vähän ääneenkin) kun lähdimme ajamaan perjantaina kohti kotia.
Tällä hetkellä toinen Pikku Muru makaa sohvalla kuumeessa. Tauti käy jokaisen läpi, mutta me aikuiset selvitimme sen hieman kevyemmässä muodossa.
Jotta tällainen hiihtoloma tällä kertaa . Sanotaan, että asioista pitäisi löytää positiivisia puolia. En nyt vielä tällä hetkellä ole siinä moodissa, että olisin kyennyt..
Toivottavasti teillä on ollut paljon paljon parempi hiihtoloma!
2 comments
Italian Alpeillakaan influenssa ei tuntunut yhtään mukavalta. Vähän kävi kateeksi perhettä, joka etsi aurinkolaseja ja -rasvaa, kun laskivat upeita rinteitä auringon porottaessa pilvettömältä taivaalta. Mitä etsin lääkärin…
Voi ei, tuon jälkeen Ylläksen sairastelu ei tunnu kovinkaan pahalta. Italia, Alpit ja flunssa 🙁