Tietopaketti samppanjasta

”I drink when I´m happy and when I´m sad. Sometimes I drink it when I´m alone. When I have company I consider it obligatory. I trifle with it if I´m not hungry and I drink it when I am. Otherwise I never touch it, unless I´m thirsty.”

Madame Lily Bollinger

Juhlakauden avajaiset ovat kulman takana, joten on kuohuvan aika. Toivottavasti näistä samppanjatastingin tuloksista on apua tuleviin juhlajuomavalintoihin. Kuohuviinivinkkejäkin tulossa vielä ennen vappua.

Porin Viiniseuran kuohuviinitasting pidetään yleensä huhti- tai toukokuussa juhlakautta silmällä pitäen. Tänä vuonna testissä oli pelkästään samppanjoita. Viime vuonna piilotin yhden kuohuviinin joukkoon. Olen luvannut pitää aina nämä keväiset kuohuviinitastingit, jos vaikka oppisin tietoja etsiessäni itsekin lisää tästä kuplivien kuningattaresta.

Maistelu toteutettiin sokkotestinä eli kaikki pullojen alkuperään viittaava oli peitetty ja osallistujille kerrottiin vain, että joukossa on yksi arvokkaampi samppanja sekä 5 hieman edullisempaa, hintoja ei kerrottu.

Samppanjoita oli 6 erilaista. Viisi oli hintaluokassa alle 50,- ja yksi yli 100,-.  Neljä testin samppanjoista on Alkosta ja kaksi nettikaupasta www.alkoholikauppa.com.

Mukana testissä:

Bollinger Special Cuvée NV                  49,90 Alko

Duval-Leroy Brut                                   34,90 Alko

Palmer & Co. Blanc de Blancs               34,90 www.alkoholikauppa.com

Moet & Chandon Dom Pérignon 2002   138,10 Alko

Palmer & Co. Brut Réserve                     25,90 www.alkoholikauppa.com

Pannier Sélection Brut NV                      15,98 (37,5cl) Alko / 34,90 (75cl) Alkon tilausvalikoima

Testisamppanjat ennen naamiointia

Muistiinapanojen tekeminen on alkanut

Asta Matikainen analysoi tuoksuja

Maistelualusta muistiipanoille

Viinin maistelijan apuvälineitä: vettä ja patonkia puhdistamaan makunystyröitä

Tuloksien aika

Sokkotestin tulos

1. Dom Perignon 2002 pisteet 89,3

138,10 Alko

Kuiva, hienostunut, runsas, tasapainoinen, sitrushedelmää. Kyseisen samppanjan sanotaan paranevan seuraavien 5-10 vuoden aikana, mutta kehittyvän yhä paremmaksi jopa yli 50 vuoden ajan. Vuosikerta 2002 on parhaimpia. Jäsenistä suuri osa tunnisti samppanjan Dom Perignoniksi.

2. Pannier Sélection Brut NV pisteet 87,9        HYVÄ HINTA-LAATU SUHDE

15,98 (37,5cl) Alko / 34,90 (75cl) Alkon tilausvalikoima

Kuiva, hedelmäinen, runsas, kestävät kuplat, paahtoleipää, tasapainoinen. Pannieria pidettiin parhaana samppanjana hinta-laatu suhteeltaan. Tämä viini valittiin Vuoden Viini 2012 -kilpailun voittajaksi.

3. Palmer & Co. Brut Réserve pisteet 87,2 HYVÄ HINTA-LAATU SUHDE

25,90 www.alkoholikauppa.com

Kuiva, raikasta hedelmää, paahtoleipää, tasapainoinen, sitrushedelmää.

Palmer & Co. Brut Réserve oli tastingin halvin samppanja ja yllätti sijoituksellaan positiivisesti.

4. Duval-Leroy Brut pisteet 85,3  HYVÄ HINTA-LAATU SUHDE

34,90 Alko

Kuiva, runsas, hedelmäinen, tasapainoinen, sitrushedelmää.

Tämä samppanja oli minun arvosteluissani toisena pisteen erolla Pannieriin.

5. Bollinger Special Cuvée NV pisteet 83,7

49,90 Alko

Kuiva, omenainen, roteva.

Tämä  samppanjan tuoksu toi alkuun erittäin voimakkaasti mieleen englantilaiset siiderit. Vappukuohuvaksi ruoan kanssa.

6. Palmer & Co. Blanc de Blancs 2006 pisteet 83,3

34,90 www.alkoholikauppa.com

Kuiva, sitrusta, vihreää omenaa, paahtoleipää. Tuoksu alkuun hieman ummehtunut, mutta aukesi hedelmäiseksi.

Tastingin ainoa blanc de blancs samppanja.

Samppanjoista kiinnostuneille voin suositella kahta kirjaa, jotka olivat kovassa käytössä esitelmää tehdessäni. En ala tässä nyt esitelmöimään, mutta laitan tähän perään hieman perustietoa samppanjasta, voitte sitten brassailla tiedoillanne vappuna.

Matka Champagneen – Essi Avellan

Samppanja – Jukka ja Päivi Sinivirta

———————————————–

Perustietoa samppanjasta

Samppanja on kuohuviini, joka on tuotettu Champagnen maakunnassa Ranskassa.
 Sanat samppanja ja champagne ovat suojeltuja EU:n alueella ja niitä saa käytää vain Ranskan Champagnen maakunnan kuohuviineistä, jotka on valmistettu tarkan laatuluokituksen mukaisesti perinteisellä samppanjamenetelmällä (Méthode Champenoise).

RYPÄLEET

Samppanjamenetelmän keksijäksi mainitaan usein munkki Dom Perignon, mutta todellisuudessa Méthode Champenoise koostuu useista neljän vuosisadan aikana tehdyistä viininvalmistuksen innovaatioista, jotka vakiintuivat nykyiseen muotoonsa 1800-luvun alkupuoliskolla.

Kuten kaikkien laatuviinien myös samppanjan perustana on ammattitaitoisesti viljellyt viiniköynnökset, joiden sadonkorjuu tulee ajoittaa tarkasti oikeaan rypäleiden kypsyysasteeseen.

Samppanjan laatuvaatimuksen mukaisesti rypäletertut on lisäksi korjattava käsin. Keräyskoneiden käyttö on kielletty.

Perinteisimmillään samppanjan valmistuksessa käytetään kolmea rypälelajiketta: chardonnay, pinot noir ja pinot meunier.

Näistä valkorypäleinen chardonnay vastaa samppanjan raikkaudesta, hapokkuudesta ja mineraalisuudesta, tummakuorinen pinot noir antaa voimaa ja struktuuria ja tummakuorinen pinot meunier hedelmäisyyttä ja pehmeyttä.

LUOKITTELU

Samppanjoita voi luokitella useilla eri tavoilla. Olennaisimmat erot muodostuvat perus- ja vuosikertasamppanjoiden (vintage) välillä, valmistuksessa käytettyjen rypälelajikkeiden pohjalta sekä tietenkin samppanjan makeusasteen mukaan.

Makeusaste on näistä mittareista helpoin:

erittäin kuiva, extra-brut : 0 – 6 g sokeria litrassa
täysin kuiva, brut : alle 15 g/l
kuiva, extra dry : 12 – 20 g/l
kuivahko, sec (tai dry): 17 – 35 g/l
puolikuiva, demi-sec : 33 – 50 g/l
makea, doux : yli 50 g/l.

Rypälelajikkeisiin perustuen on nimetty mm. Blanc de blancs (100% chardonnay) ja Blanc de noirs (pinot noir, pinot meunier).

Jotkin samppanjatalot käyttävät myös muita alueen kuriositeettiviinilajikkeita omiin erikoisuuksiinsa.
Perinteisen samppanjan rinnalla ovat viime vuosina
merkittävästi yleistyneet rosésamppanjat. Rosésamppanjat valmistetaa muutoin kuten tavallinen samppanja, mutta ennen pullotusta laadittuun viinisekoitukseen on joko lisätty punaviiniä tai pinot noir ja pinot meunier-lajikkeiden kuorien värin on annettu imeytyä rypälemehuun. Roséita löytyy yhtälailla useassa makeusasteessa sekä perus- että vintageversioina.
Vuosikerta- eli vintagesamppanjoita valmistetaan vain samppanjatalon erinomaiseksi luokittelemina satovuosina. Viinisekoitteeseen tulee käyttää vähintään 85% yhden satovuoden viinejä ja  kypsytys kestää vähintään kolme, useimmiten yli viisi vuotta. Vintagesamppanjat ovat yleensä selvästi perussamppanjoita hintavampia mutta säilyvät ja kehittyvät huomattavasti paremmin.

Blanc de Blancs,
on nimensä mukaan “valkoisten valkoinen” eli ainoastaan vaaleasta Chardonnay-rypäleestä valmistettu samppanja. Tämän samppanjatyylin maku on kevyempi ja hapokkaampi. Kypsyessään Blanc de blancs saa Chardonnaylle ominaisia, viineistäkin tuttuja voin, pähkinän ja paahdetun leivän sävyjä.

Blanc de Noirs,
Blanc de Noirs on valmistettu tummien
rypäleiden vaaleasta mehusta, eli “mustien valkoisesta”. Tämän samppanjan valmistuksessa tärkeää onkin oikeanlainen rypäleiden puristaminen, jotta kuorista ei irtoa väriä mehuun. Rypäleinä voidaan käyttää molempia tummia samppanjarypäleitä, Pinot Noiria ja Pinot Meunieria.

Blanc de blancsia tummasävyisempi samppanja ei ole syystä tai toisesta hyvässä maineessa, eivätkä valmistajat usein edes mainitse etiketissä, että kyseessä on Blanc de Noirs.

Rosé,

Rosé-samppanjaa saadaan lisäämällä tavalliseen samppanjaan Champagnen alueella tehtyä punaviiniä. Oikeaoppisesti rosé tehdään nimenomaan sekoittamalla, vaikka jotkut antavat myös tummien rypäleiden käydä niin pitkään, että niistä irtoaa väriä. Juuri väri onkin yksi merkittävä tekijä, sillä eri merkeillä sävy voi vaihdella hyvin vaaleasta punaisesta tummaan.

Rosé-samppanja yhdistyy sikäli muihin samppanjan tyyleihin, että se voi olla vakio-, vintage- tai prestige-samppanjaa. Prestige-rosét ovat usein hinnaltaan vieläkin kalliimpia kuin valkoiset luksussamppanjat. Rosé-samppanjan suosio on kasvanut viime vuosikymmenien aikana huimasti ja se onkin ainakin tällä hetkellä samppanjoista muodikkaimpia.

Edit: Sain asiantuntevan kommentin rosé-samppanjoista kommenttikenttään

On vähän kyseenalaista voiko sanoa Rosén tekemistä sekoitusmenetelmällä “oikeaoppiseksi”, kun kyseinen menetelmä on laiton suurimmassa osassa Ranskaa. Toki se on Champagnessa yleinen, varsinkin halvempien hintaluokkien roséissa. Kuitenkin monesti Saignee-menetelmällä valmistettuja Roseita pidetään parempina ja autenttisempina.

Grand Cru

samppanjatyyppinä takaa sen, että viinit ovat 100-prosenttisesti valmistettu Grand Cru –tarhojen rypäleistä. Esimerkiksi Mumm Grand Cru koostuu viiden Grand Cru -tarhan sekoituksesta ja kahdesta eri rypälelajista. Cru-luokitus eri tarhoille perustuu rypäleistä maksettavaan hintaan. Grand Cru –luokitus on kaikkiaan vain parilla kymmenellä kylällä Champagnen alueella.

Grand Cru -luokituksia ei ole Champagnessa tiloilla, vaan tietyillä kylillä (Mesnil, Ambonnay jne). Tuottajilla on palstoja yhdessä tai useammassa kylässä ja GC-status määräytyy sen mukaan missä kylässä palsta on.

Vintage

Vintage- eli vuosikertasamppanjoita valmistetaan vain erittäin hyvinä satokausina ja saman vuoden rypäleistä. Kaikki samppanjanvalmistajat eivät valmista vintage-samppanjoita välttämättä samana vuonna, sillä eri tiloilla sadon laatu voi vaihdella suurestikin.

Vintage-samppanjoita kypsytetään useita vuosia ja niiden olemus on runsaampi, täyteläisempi ja voimakkaampi kuin vakiosamppanjan. Vintage-samppanjat kehittyvät hitaasti.

Prestige

Prestige- eli luksussamppanja on todellinen samppanjanvalmistajan taidonnäyte. Valmistukseen käytetään vain erinomaisten satokausien parhaita rypäleitä. Prestige-samppanjoista kehittyy pitkän ajan kuluessa moninvivahteisia, todella hienostuneita ja rikkaita makuelämyksiä.

Nämä luksustuotteet ovatkin usein kaikkein kalliimpia samppanjalaatuja ja niiden juomisesta nauttivat ne, joilla on todellakin varaa sijoittaa jaloon harrastukseen.

Lähteet:

Matka Champagneen – Essi Avellan

Samppanja – Jukka ja Päivi Sinivirta

Fine Wine Magazine