Olemme asustelleet kodissamme 11 vuotta ja miten sen nyt sanoisin, sen todellakin huomaa. Tavaraa on alkanut kertymään ja jokainen varasto, siis niin ulko- kuin sisävarastokin on räjähtämispisteessä.
Olen onnistunut käymään varastoissa mahdollisimman vähän jolloin tilanne on ollut siedettävä. Kun elokuussa palasimme mökkeilemästä ja toimme tavaraa takaisin kotiin syntyi katastrofi.
 |
| Ehkä pääsen Chilen maisemiin päässäni kun saan kaiken valmiiksi |
Nykyään aivojeni tilanne on samanlainen kuin miltä ympäristöni näyttää. En todellakaan ole pedantti ja siitä syystä talo näyttääkin tältä. Tavaraa on kertynyt ja vähän ajan saatossa joku vaatii korjaustakin. Kun talossa on joka paikka täynnä, on laatikoita nurkissa, varastoissa ei mahdu kulkemaan, pihassa on epämääräisiä kasoja ja eteisessä kirppiskasseja odottamassa alkoi pääni höyryämään ja olo ylikuumenemaan. Liika on liikaa, yhden sekasorron kestää, mutta kun kaikki paikat vaativat väistelyä…
Torstaina pakkasin 8 Ikea kassia autoon ja vein ne Hopen keräykseen. Laitoin lasten tavarat kiertoon niille, jotka niitä oikeasti tarvitsevat. Lauantaina siivosimme lasten kanssa olohuoneen jokaista viimeistä listaa myöden ja vaihdoimme huonekalujen järjestyksen sellaiseksi kuin olimme jo vuosia sitten suunnitelleet. Vuosia sitten, mutta vasta uuden television osto käynnisti vaihdoksen.
Sunnuntain olen pyörinyt pihassa. Nyppinyt kukkapenkkiä, siivonnut autokatosta, tehnyt syysistutukset. Harjannut, kuokkinut, nyppinyt, siivonnut, kantanut ja haravoinut. Selkä on aivan kuollut ja kurkku on kyllästetty pölyllä. Nyt piha alkaa olemaan siinä kunnossa, että päässä ei pyöri joka kerta kun katson nurkkia.
Konmarituksessa on todella paljon järkeä ja uskon, että siivoaminen tekee päälle ja ololle hyvää. Kaikki ympärillä olevat kasat saavat voimaan pahoin. En usko, että pääsen konmarituksen syvään ytimeen eli täydelliseen tyhjentämiseen, mutta pakko tässä on karsia kovalla kädellä.
Kynnys varastojen inventoimiseen on iso, mutta härkää on tartuttava sarvista. Kaikkea ei myöskään voi myydä kirppiksellä, koska tavaroista on päästävä eroon kun ne saa varastosta ulos. Se, että tavarat jäisivät välitilaan odottamaan niiden myymistä ei varsinaisesti paranna tilannetta, jos myynti kestää liian pitkään.
Nykyinen tilanne on seurausta niin monesta asiasta. Lasten kasvamisesta, hamsteri luonteestani ja siitä että rakastan kauniita tavaroita. Nyt on kuitenkin tehtävä jotakin tai pääni hajoaa enkä pysty ajattelemaan mitään järjestelmällisesti. Koko elämä muuttuu sekasorroksi kun ympärillä on jatkuva sekasorto. Se on aivan uskomatonta miten ison ahdistuksen se saa aikaseksi ja korostan, ei todellakaan ole kyse mistään lasten jättämistä vaatekasoista. Ne tulevat tämän kaiken lisäksi.
Reagoiko joku muukin totaaliseen epäjärjestykseen näin?
Aivojeni parantaminen jatkuu huomenna. Yritän parin tunnin aikana tehosiivousta sisävarastoon. Nyt on pakko tehdä, eikä vain suunnitella ja jos joka päivä pyhittää pari tuntia tälle, niin eiköhän pääkoppani toimi aika pian niin normaalisti kuin suinkin mahdollista.
Olen muuten tuskaillut varaston kanssa aikaisemminkin https://hellanjaviinilasinvalissa.fi/2017/03/konmari-keittiossani.html
Olen myös konmarittanut joulun
https://hellanjaviinilasinvalissa.fi/2016/11/konmarita-joulu.html
Sattuneesta syystä tapahtumasta ei ole kuvamateriaalia, mutta lupaan sitä kun saan järjestystä taloon.
Seuraa mitä hellan ja viinilasin välissä tapahtuu
Follow, what´s happening between a stove and a wine glass
6 comments
Aina kun käyn vaikkapa hamstraavan äitin tai tätini luona, tulee pakkomielle viedä ainakin pari kassillista kierrätykseen tai roskiin ja pitkäksi aikaa tulee todella harkitseva mieli kaikkien hankintojen kanssa. Oireellista taitaa olla, että löysin kellarista tavaraa pois heittäessäni laatikollisen italiasta bisneskumppanin tilalta Italiasta tilaamaani chiantia kymmenen vuoden takaa… Aika kauan olivat siis tavarat olleet laatikon edessä… Kellariin tuli ainakin yhden viinilaatikon kokoinen tila (+vein ne tavrat ois laatikon edestä). Nyt vain toivon viinin olevan vielä kunnossa.
Apua, toivottavasti se on ollut kypsytettäväksi tarkoitettua 🤭
Onneksi tunnistan oireena tässä vaiheessa enkä 10 vuoden päästä koska olen melko varma että tilanne olisi silloin mahdoton selvitettäväksi. Mitä enemmän tavaraa sitä vaikeammaksi siihen tarttuminen käy, kun ei enää tiedä mistä aloittaisi.
Kerro miten viinin kanssa kävi 😊
Tunnistan tämän fiiliksen. Jos ei ehkä sekasortoa itse pään sisällä huomaa, niin levollisuus yleensä valtaa mielen kun tavarat on paikoillaan – eikä se paikka ole missään mysteerilaatikossa, pöydän kulmalla tai kuten itselläni, koko sohvan vallanneen pyykkivuoren seassa.
Olet niin oikeassa! Se levollisuus mikä laskeutuu kroppaan kun on saanut jotakin tehtyä valmiiksi on hämmentävän kokonaisvaltainen. Kunpa saisi kaiken järjestykseen!
Pyykkipinot ja varsinkin parittomat sukat ovat jostakin 🧙🏿♂️
Täällä painitaan ihan samojen fiilisten ja ongelmien kanssa – tavaraa on kertynyt aivan liikaa. Nyt vasta alettiin laittamaan vauvakamoja pakettiin, sitä edellinen suursiivous oli liian monta vuotta sitten! Tulevana viikonloppuna jatketaan ja nyt pitäisi saada se kirppispöytä varattua ; ) Jospa jouluksi olisi valmista!
Se on niin puhdistavaa kun saa ylimääräisiä kamoja pois. Toivottavasti saatte hyvin myytyä kirppiksellä 🙂