Tänään oli loppuelämäni ensimmäinen päivä. Opettelen säännöllisen liikunnan ja syömään sopivalla annoskoolla. Kroppani pitäisi olla vastaanottavaisempi laihdutukselle, koska rauta-arvot on saatu kuntoon. Lääkärin mielipide oli, että matalat varastoraudat tekivät kaikenlaista hallaa mm. painonnousua kilpirauhanen laiskistumisen takia. No, kohta jossakin vaiheessa nähdään pitikö teoria paikkansa vai ei.
Joka tapauksessa, yritän opetella itselleni sopivaa annoskokoa ja kalorimäärää sekä mieluista liikuntamuotoa koiran lenkityksen lisäksi. Olen oikeasti aika innoissani tästä, vaikka tiedän koko homman olevan ihan pelkkää tuskaa alkuun.
Tänään oli ensimmäinen toiminnallinen treeni ja toden totta meinasin kuolla. Inhoan äärirajoillani olevaa liikuntaa, mutta kun kunto on huono niin kaikki liikunta on äärirajoilla olemista. Olen juuri niitä naisia, joka nauttii eniten liikunnasta jälkikäteen kun olo on eufoorinen, mutta itse suoritus tässä kunnossa on silkkaa kidutusta. Kiroilin ja puuskutin, välillä olin varma kuolemastani ja välillä pelkäsin etten kuolekaan. Jalat hapottivat, päähän satttui, pyörrytti, niskat jäpittivät, maha oli tiellä ja puuskutin kuin isompikin veturi ja syke oli pilvissä. Luojan kiitos etten ottanut sykemittaria mukaani. Voitte uskoa, että tapahtumasta ei ole kuvamateriaalia.
Tästä se sitten alkaa… liikunnan ilo. Vuosi 2018 on hyvinvoinnin vuosi ja teen kaikkeni sen eteen.
Hetken joutuu kaivamaan, mutta toivotaan että jostakin se vielä löytyy takaisin. Tilanne helpottuu aivan varmasti, jos kun painoa putoaa. Ensimmäinen tavoitteeni onkin, että kesäkuussa pystyn juoksemaan kevyesti. En tähtää maratooneille, haluan vain ylläpitää kuntoani juosten ja mielestäni se ei ole liikaa pyydetty. Tosin siihenkin on vielä pitkä matka.
Opin myös, että Twisted Sistersin We´re not gonna take it on ihan parasta treenimusaa. Kukapa olisi uskonut.
Sisustetaan sitten myöhemmin lisää, koska valo loppui tänään kesken päivän eli lupaamani sisustusaddiktio osa 2 tulee myöhemmin tällä viikolla. Nyt yritän toipua sohvan nurkassa kokemastani ja valmistautua henkisesti siihen, että aamulla en varmasti pääse ylös sängystä ja jos satun pääsemaan on listassani Pilatesta huomiselle aamulle.
Tsemppiä viikkoon, sitä tässä todellakin tarvitaan!
Seuraa mitä hellan ja viinilasin välissä tapahtuu
14 comments
Tsemppiä liikunnan ilon löytämiseen! Pilates on ihanaa, toivottavasti jaksoit mennä. 😉
Kiitos, eiköhän se jossakin vaiheessa löydy. Tänään en vielä pääsyt pilatekseen, mutta varmasti menen. Harrastin sitä joskus aikoinaan ja tykkäsin todella paljon.
Tsemppiä viikkoon ja liikunnan iloa. Jos ei vielä, niin kyllä se sieltä pian löytyy <3
Kiitos Sari, onkohan tämä niitä ilo pitkästä itkusta -juttuja 😉 Toivotaan!
Tsemppiä liikunnan ilon löytämiseen! Muistathan kuunnella kroppaa ja antaa sille myös lepoa, sillä treenin jälkeinen tuska on alussa kamalaa.
Kiitos ihana, tunnen tuskan lihaksissani parasta aikaa 🙂 Olen oppinut kuuntelemaan kropaani todella hyvin, mutta treenatessa liikunnan pitää olla todella hallittua, jotta pystyisi samalla kuuntelemaan. Siihen tähdätään!
Kiitos kokemuksesta. Tässä itse kukin ottaa itseään niskasta kiinni joulun aikojen jälkeen. On ollut liian pitkä tauko. Ja jälleen kerran valat, että ei ensi jouluna tällä tavalla.
Onneksi täällä Pirkanmaalla on lunta, että pääsee hiihtämään salikäyntien välissä.
Onneksi tänne Poriinkin on sadellut vähän lunta ja jopa pakkankin alkaa paukkumaan eli saatetaan päästä myös ladulle. Yritetään riiputella itseämme niskasta lempeän puoleisesti 😉
Uteliaana kyselen, miten sait ferritiinin nousuun?
Anteeksi, en ole huomannut kommenttiasi aiemmin. En saanut ferritiiniä nousuun ennenkuin minulle tehtiin kohdun lämpökäsittely. Siihen loppui ferritiinin ylös alas sahaaminen ja tällä hetkelläkin näyttää, että asiasta minulle maininnut endokrinologi oli oikeassa. Suuri osa vaivoistani johtui pitkäaikaisesta matalasta ferritiinistä.
Kiitos vastauksesta! Alhainen ferritiini on yhtä kuin raudanpuute ilman anemiaa ja monien vaivojen taustalla. Kysyi,koska ferritiinin viitteisiin saaminen voi olla tuskan takana ja joskus tarvitaan rautainfuusioita. Sinun matalalle ferritiinille löytyi syy, mikä pitääkin aina selvittää ja hoitaa ennen rautatankkausta. Siksi tämä on monelle tärkeä tieto ❤
Matala ferritiini oli seurausta vaikeista synnytyksistä ja suolistosairaudesta, mutta koska aina mitattiin vain hemoglobiini niin en jäänyt koskaan kiinni. Raskausaikanakaan en saanut rautalääkitystä koska hemoglobiinini on aina ollut huippu hyvä. Kun ferritiini mitattiin ensimmäisen kerran se oli jossakin 20 tienoilla. Nyt on kiva seurata seuraavatko kilpirauhasarvot myös viiveellä ylös kun kroppa saa koko ajan tarvittavan määrän rautaa. Ihmiskoe jatkuu 🙂
Ferritiiniä on yllättävän vaikea saada lähetteeseen, ja yleensä vedotaan juuri hyvään hemoglobiiniin. Veikkaan, että tulee vaikuttamaan positiivisesti kilppariasioihin. Mua ainakin kiinnostaa,jos joskus haluat näistä asioista kirjoitella.
On kummallista, että lääkärit eivät kertakaikkiaan älyä, että pitää katsoa ferritiiniä eikä hemoglobiinia. Tänään juuri yritin tk-lääkärille selittää, että pitää päästä rautainfuusioon, kun ferritiini on 6, vaikka mun hemoglobiini on hyvä! Olen aivan loppuväsynyt. Raudanpuutteessa on samat oireet kuin kilpirauhasen vajaatoiminnassa. Miten olette päässeet infuusioon? Minut saa laittaa sairaseläkkeelle jos en pääse… Rautatabletit ei käy mulle kun maha ei kestä, nestemäisistä litkuista ei ollut hyötyä.