Mökkiremontti on alkanut

Viikonloppu on kulunut maalitynnyreiden ääressä. Olemme vihdoinkin aloittaneet syksyllä ostamamme mökin sisämaalauksen. Tarkoituksena saada kaikki kuntoon juhannukseksi. Seinät on maalattu jo kahteen kertaa, katto vielä vähän kesken ja lattiat kertaalleen maalattuna. Keskiviikkona urakkaa aloitellessani maalaaminen tuntui vielä kivalta, eilen lopetellessani fiilikset eivät olleet ihan samat. Ilma vaihtui sateiseksi ja maali ei enää kuivunut. Lattian kuivumisajan piti olla tunnin luokkaa, mutta edes 8 tunnin jälkeen se ei ollut kuivunut. Lisäksi keittiön lattialle oli jäänyt maalipesusta huolimatta vanhoja rasvapisaroita, joihin maali ei ottanut kiinni. Elän toivossa, että tänään lattia olisi kuiva ja saisin maalattua sen uudelleen. Onneksi kaikkiin pintoihin tulee sama valkoinen, koska maalia on lentänyt ups-kommenttien saattelemana vähän joka puolelle.

Näin lohduton oli alkutilanne ennen maalausta, mutta vielä viikko sitten tässä oli takka ja pienen pieni oviaukko

Viikonlopun ruokailut ovat sujuneet seisten, maalipurkkien välissä, kaupan valmisruokavalikoimaa testaillen, enkä voi sanoa syöneeni hyvin. Olemme olleet vasta niin myöhään kotona, että hyvä kun on jaksanut pyörähtää suihkun kautta ja kaatua sänkyyn. Bonuskenttänä ajoimme lauantaina kotiin tulessamme peurakolarin. Se tunne, kun tajuaa että peura lähti juuri juoksuun tien yli ja tulee osumaan ei helpolla pyyhkiydy mielestäni. Onneksi henkilövahingoilta säästyttiin ja ainoa vaurio tuli autoon. Peura katosi metsään, joten se ei ole pakastimessamme. Tätä ei olisi tarvittu enää 10 tunnin maalamisen jälkeen.

Perjantaina oli vielä kotitekoista raparperipiirakkaa

Sunnuntai-illan palkinto

Eilen illalla oli jo pakko saada kunnon ruokaa ja jalostaa pakastimesta sulatettu peuranpaistin pala syötävään malliin. Paloittelin uusia perunoita, kesäkurpitsaa ja punajuurta. Pyöräytin perunat ja kesäkurpitsat oliiviöljyssä, suolassa ja yrteissä ja kaadoin uunipannulle punajuurten kanssa. Päälle vielä sitruunan siivuja ja uuniin kypsymään. Peuranpaistista tuli leikkeitä, jotka grillattiin. Vielä pieni kasa majoneesia ja  ruoka maistui taivaallisen hyvältä.

Näen tässä tulevan marjapensaiden paikan, ehkä jonakin kauniina päivänä 🙂

Mökki uusiutuu pikku hiljaa, mutta taitaa olla turha toivoa, että tänä vuonna saisin kasvimaata tai muitakaan viljelyksiä aikaiseksi, koska piha on aivan hirveässä kunnossa. Risuja ja kantoja on joka puolella suurina kasoina. Tässä tarvitaan todellista visionääriä, jotta päämäärä pysyy mielessä kauniina ja kirkkaana, eikä epätoivo valtaa mieltä.

Juhannus on jo aivan liian lähellä ja ruokalistat vielä rakentamatta. Grilliäkään ei mökillä vielä ole, jos edellisten asukkaiden vanhaa pallogrilliä ei lasketa. Kuvassa olevasta tiilikasasta voisi saada grillin, mutta ei taidan ihan juhannukseksi ehtiä. Onneksi asioilla on tapana järjestyä, joten jään odottamaan sitä järjestymistä ja lähden takaisin maalaamaan.

Mukavaa juhannusviikon alkua kaikille!