Porisperestä on kuoriutunut 10 vuoden aikana porilaisen sisun taidonnäyte. Erinomaisella musiikkikattauksella se on vakiinnuttanut paikkansa Suomen parhaassa festarivalikoimassa ja vaikka tänä vuonna ei ulkolaisia vahvistuksia nähtykään, oli Porisperen kattaus huippu.
Porisperen alkutaival oli ihanan kotikutoinen – räsymattoja ja keinutuoleja. Festivaalin kasvaessa keinutuoleja näkyy enää backstagella, mutta edelleen festarilla on tietynlainen henki, jonka olen kohdannut vain Kirjurinluodon konserteissa. Se pitää kokea!
Vaikka Porispereen oli luvattu karmeaa keliä, oli sää kuitenkin lämmin ja pieniä sateita lukuunottamatta aurinko paistoi upeasti. Porisperen festarialue on keskellä kaupunkia kauniissa Kirjurinluodossa joen varrella. Alue tarjoaa mahdollisuuden leppeään musiikin kuunteluun sivummalla tai kunnon bailaamiseen eturivissä. Alueella on siis ilo viettää koko päivä. Festarialueelta saa ruokaa ja juomaa ja jos alueelta poistuu rannekeen turvin välillä, löytyy lähistöltä hyviä ravintoloita. Vinkit Porin ravintoloihin löydät jutustani.
Koska Korona on edelleen voimissaan, emme halunneet viettää kolmea päivää festaroiden, joten päätimme etukäteen, mitä käymme katsomassa ja välillä poistuimme alueelta. Kun ostaa 2 päivän tai 2 + 1 päivän lipun, se vaihdetaan rannekkeeseen, joka mahdollistaa alueelta poistumisen välillä. Aivan ehdoton valinta, jos haluaa välillä käydä jossakin.
Sunnuntaipäivä on aina omanlaisensa. Se on perhepäivä, jolloin festarialueella näkyy myös lapsia. Esiintyjät ovat edelleen huiput, kuten tänäkin vuonna Behm, Sanni ja JVG. Behmin viime hetken peruutuksen paikkasi Yeboyah. Päivä tarjoaa leppoisaa chillailua 2 päivää bailanneille tai lapsille ekan festarikokemuksen vanhempiensa kanssa. Myös Pori Jazz järjesti aikoinaan konsertteja sunnuntaille, jota pidettiin perinteisenä perhepäivänä. Päivä jolloin lapset saivat ekat festarikokemuksensa. Hatunnosto tästäkin Porisperelle.
Porispere tarjoaa monenlaista musiikkia monelle genrelle, kannattaa katsoa tämän vuoden kattaus, niin ymmärrätte mitä tarkoitan. Ulkolaiset artistit puuttuivat ja ikäviä peruuntumisia tuli korona-altistumisten vuoksi, siitä huolimatta katsottavaa ja kuunneltavaa riitti kolmelle päivälle todella paljon. Porispere ei ole enää pelkästään metallimusiikin ystävien festari vaan se tuo yhteen kaikki musiikin ystävät ja se on parasta. Minä olen kuunnellut elämäni aikana musiikkia laidasta laitaan genrestä riippumatta ja niin jatkan. Tilanteesta ja tunteesta riippuen on hyvä rakastaa monenlaista musiikkia.
Kun festarit ovat omassa kotikaupungissa, se antaa vapauden festaroida omalla tyylillä. Perjantaina kävimme kuuntelemassa muutaman artistin. Lauantain festaripäivä aloitettiin iltapäivällä ja illaksi varasimme pöydän Buccosta. Sunnuntaina kävimme taas kuuntelemassa lisää. Tähän edestakaiseen liikenteeseen vaikutti suuresti Korona, ilman sitä olisimme viihtyneet alueella pidempäänkin. Vietimme siis keski-ikäisen mukavasti festareita – ei huono vaihtoehto sekään.
Ehdottomat suosikkini tänä vuonna olivat Olavi Uusivirta ja Happoradio.
Nyt jään odottelemaan suurella innolla ensi vuotta ja toivon mukaan se vietetään ilman rajoituksia, nauttien monenlaisesta musiikista ja ystäviä halaillen!
Kiitos Porispere – olen ylpeä siitä mitä olette tehneet!