Porin Rosso on ollut meille perinteisesti pizzapaikka, koska sieltä saa loistavat pizzat niin tavalliset kuin gluteenittomatkin. Tällä kertaa kävimme koko perheen voimin tutustumassa Suomi 100 -juhlamenuun Porin Rossossa. Menu kuullosti juuri sopivalta iltaherkuttelulta ja oli kiva nähdä pitkästä aikaa saako Rossosta muutakin hyvää kuin pizzat ja myönnän olleeni epäluuloinen.
Alunperin meidän piti lähteä Ison Murun kanssa kaksin, mutta lopputulos (kuten lähes aina) oli koko perhe ravintolassa. Eihän siinä mitään, on kiva lähteä koko perheen voimin ravintolaan. Nykyään joudumme matkoilla miettimään, missä koko perheen kanssa käydään syömässä. Kun entinen Pikku Muru onkin nykyään 6 kertaa viikossa urheileva kulinaristi teinimuru, niin voitte uskoa, että we are in trouble. Jätkähän syö meidät konkurssiin ja ihan kaikki fine dining -ravintolat eivät ole meidän “koko perheen ravintolat” -listalla. Onneksi lapsista saa kasvatettua kulinaristeja myös kotioloissa ja jossakin vaiheessa ne varmasti alkavat myös maksamaan omat ravintolakäyntinsä. Toiveajattelua!
Suomi 100 -juhlamenu
Alkuruoka:
KIRJOLOHITARTAR
Ympäristöystävällisestä Benella-kirjolohesta valmistettu lohitartar ja siianmätiä. Mukana suolaheinää Nousiaisista ja Maalahden limppua Vaasasta.
Pääruoka:
PAISTETTUA KUHAA
Imatralaista paistettua kuhaa, kotimaista ohraa, tatteja ja herneitä.
tai
KOTIMAISEN KARITSAN PANNUPIHVI
Kotimaisesta karitsan jauhelihasta tehty pannupihvi ja omena-sipulipyreetä. Lohkoperunoita ja kotimaisia herneitä.
Jälkiruoka:
MUSTIKKAJÄÄDYKETTÄ & VADELMAA
Suussa sulavaa ja silmiä hivelevää jäädykettä, päällä mustikoita, vadelmaa ja kukkia Kotipellon puutarhalta.
+ Pohjanmaan kautta juomapaketti
Glögi + Koskenkorva 100
Wine Gallery Suomi Finland 100 Champagne Brut
Wine Gallery Suomi Finland 100 Bordeaux Blanc tai Rouge
Jaloviina Tammi
Näin jälkikäteen mietittynä olisin kaivannut juomapaketin rinnalle myös alkoholitonta juomapakettia. Tämä on menu, joka on kiva käydä nauttimassa perheen kanssa ja olisi kiva tarjota lapsillekin muuta kuin limsaa tai vettä.
Alkuun nautimme Pohjanmaan kautta -juomamenuun kuuluvat glögit, jotka tarjoilija unohti laimentaa, joten hieman liian makeaa ja jäykähköä meidän makuumme, eikä edes aikuisten glögiin lorautettu koskenkorva terästys auttanut asiaa. Oikealla tavalla valmistettuna varmaan hyvinkin maistuvaa. Tätäkin nauroimme yhdessä tarjoilijan kanssa.
Kirjolohitartar maistui juuri sellaiselta kuin pitääkin – herkulliselta. Koko perheen suurinta herkkuja maalahden limppua ja siihen päälle tartar ja mätiä. Se toimii aina. Poikani rakentaa joka viikonloppu lohiherkkua, joten voitte uskoa miten nopeasti se katosi lautaselta myös nyt. Kirjolohitartarin kanssa nautimme lasilliset hyvät arvostelut Viini lehdessäkin saanutta Wine Gallery Suomi Finland 100 -samppanjaa, mikä muka paremmin sopisikaan? Odotan jo niin joulupöydän mätejä.
Pääruoaksi pöytäämme valikoitui 2 kuhaa ja 2 pannupihviä. Lohkoperunat olivat kotitekoisia ja pannupihvi ihanan mehevä ja mausteinen. Pannupihvisssä oli juuri sopivasti mustapippuria, joten hieman nirsohko tyttäreni vaihtoi kanssani pannupihviin kalaan. Arvostin vaihtoa kovasti, koska minun makuuni kuha-annos olisi kaivannut jotakin lisää. Nyt se oli kokonaisuudessaan hieman liian tasainen mauiltaan. Kun taas pannupihvi oli juuri minun makuuni.
Juomapaketin Sauvingon Blanc ja Semillion rypäleistä tehty Wine Gallery Suomi Finland 100 Bordeaux Blanc -valkoviini toimi sekä kuhan että pannupihvin kanssa, mutta saman sarjan punaviini Wine Gallery Suomi Finland 100 Bordeaux Rouge 2014 oli kuitenkin enemmän minun makuuni.
Jälkkäriksi tarjottu mustikkajäädyke vadelmalla oli suussasulava sekä kaunis ja juuri sopivan raikas aterian päätteeksi aivan kaikkien mielestä. Viimeiseksi nautimme vielä kahvit ja juomapakettiin kuuluneet lasilliset Jaloviina Tammea. Ei huono, ollenkaan!
Kyselin dinnerin aikana kokilta ihan mielenkiinnosta, miten paljon Rossossa tehdään ruokia itse alusta saakka. Yllätyksekseni tilanne on muuttunut ajan saatossa paljonkin ja tästäkin menusta kaikki tehtiin itse eikä puolivalmisteita käytetty. Näin on saattanut olla pidemmänkin aikaa, mutta enpä ole tullut kysyneeksi. Pinttynyt käsitykseni Rossosta ja puolivalmisteista oli edelleenkin vallallaan, joten oikaisu tuli tarpeen.
Vaikka vierailumme aikana sattuikin monenlaisia kommelluksia, niin ystävällisellä palvelulla ja naurulla niistä selvittiin. Mielestäni turhasta niuhoittamisesta ei ole mitään hyötyä kenellekkään, mutta rakentava palaute sen sijaan toivottavasti tuottaa tulosta. Ruoka oli hinta-laatusuhteeltaan hyvää. Asiakasetuhintaan 39,90€ kolmen ruokalajin dinneristä ei ole mielestäni liikaa vaan juuri sopivasti.
PS. Olin kokonaan unohtanut S-ketjujen pettämättömän samppanjahinnan. S-Etukortilla pullollinen Feuillattea 39,95€. Bongasin tämän julisteen matkalla ulos, nam! Joten jos menun juomapaketti ei ole mieleinen, niin tämän kanssa voi hyvinkin sujuvasti nauttia menun.
Suomi 100 -juhlamenu on tarjolla valituissa S-ketjun ravintolassa 1.10-31.12.2017 välisenä aikana.
Kaupallinen yhteistyö Raflaamo
Seuraa mitä hellan ja viinilasin välissä tapahtuu
Follow, what´s happening between a stove and a wine glass
6 comments
Olipa hauska lukea toinen kokemus Suomi 100 -juhlamenusta! Oman illallisen jälkeen jäin miettimään, kuinka tarkkaan annosten ulkonäkö on määritelty menua tarjoavissa ravintoloissa ja kuvien perusteella pieniä eroja näyttää olevan, mikä on pelkästään hyvä juttu, keittiössä saa siis käyttää omaa visuaalista silmää annosten asetteluun. Annokset näyttävät myös vähän runsaammilta, mutta se saattaa johtua siitä, että nälkä kurnahtelee vatsassa jo valmiiksi. Hienoa kuulla, että Rossossakin ruoka tehdään alusta asti itse. Kyllä hyvä ateria osataan tehdä myös ketjuravintoloissa, vaikka itsekin suhtaudun niihin edelleen hieman skeptisesti. Syvälle ovat pinttyneet 90-luvun kokemukset. 😀
Syvälle ovat pinttyneet 90-luvun kokemukset – olen niin samaa mieltä asiasta! Olin suorastaan hämmentynyt asiasta, olin aivan varma, että samalla kaavalla mennään edelleen.
Rosso ei ole pienen piperryksen ravintola eli annosten kuuluukin olla runsaat ja onneksi olivatkin, minulla jäi lounas väliin. Eli ei hassumpi esitys, lisää näitä niin saattavat meidänkin pinttyneet ajatukset joutaa kaatopaikalle. 😉
Täytyy tunnustaa, että Rosso on jo pitkään ollut salainen paheeni. Vaikka se on ketjuravintola, se on jotenkin tunnelmallinen. Ja eri kaupunkien Rossoissa on eroja! Osa tunnelmallisuudesta johtuu varmasti nostalgiasta, mutta ruokalista on elänyt mukavasti mukana ja muuttunut vuosien varrella niin, että sieltä löytyy yleensä montakin mielenkiintoista juttua. Suomi-menu on yksi osoitus ajankohtaisuudesta.
Siitä onkin aikaa, kun viimeksi olen syönyt Rossossa. Arvaa missä silloin olitin lasten kanssa? No siel Poris 😀 Porin reissut ja Rosso on kuulunut meidän perinteisiin jo vuosia. Ihanan tunnellmalliset kuvat! Pitäisi joskus käydä Porin keskustassa ilta aikaan ja muistella menneitä.
Tuahan on superuutinen, jos puolivalmisteita ei käytetä …tai sitten se mitä ennen pidettiin puolivalmisteena on tänään niin normi, ettei sitä ajatella edes puolivalmisteena.
No joka tapauksessa Rossolla peukut jos näin. Ehkä pitää käydä fiilistelemässä Rossossa!
En olisi itse uskonut Rossosta saavan tuon tasoista ruokaa. Hyvä että taso paranee myös ketjuravintoloissa. Ainoa mikä tuntuu olevan aina vaan rempallaan on viinien laatu.