Suomi alkaa vihdoinkin tuntua oivalliselta paikalta asua, kun vielä kesät hieman pitenevät ja lämpenevät, syksy olisi aina näin lämmin, upean värinen ja kuiva. Sitten tulisi lyhyt, mutta runsasluminen ja sopivan kylmä talvi. Kevät tietysti erittäin lämmin.
Kun ollaan lokakuun alussa ajattelin alkaa istuttelun. Ei mikään normiaika istutella omena- ja luumupuita, mutta kun inspiraatio iskee, mikään ei estä. Olen niin totaalisen kyllästynyt siihen, ettemme ole omavaraisia omenoiden, herukoiden, karviaisten, luumujen, kirsikoiden ja vadelmien suhteen. Haluaisin hillota, tehdä mehuja, piirakoita ja vaikka mitä, mutta kun ei ole satoa mistä tehdä. Onneksi sentään rapaperperi on armahtanut meidät ja kasvattanut valtavan puskan.
Mansikat siirretään mökille, koska mansikka-aikaan olemme kuitenkin siellä. Kasvimaa perustetaan myös mökille. Pikku Murut haluavat oman peruna-, sipuli- ja porkkanapellon. Jippii!
Nyt pihassa on Petteri, Pekka, Siloposken Kaunotar, Punainen Paroni ja muita satuhahmoilta kuullostavia puita ja pensaita. Herukka- ja karviaispensaat on siirretty parempaan paikkaan. Vadelmanversoja on kaivettu ylös ja istutettu riviin. Karhunvatukka valtaa alaa, mutta ei ehdi tänäkään vuonna tekemään marjoja. Kukkapenkit on kuopsutettu, autokatos siivottu, terassi laitettu talvikuntoon. Kun inspiraatio iskee, silloin laitetaan tuulemaan – seuraavan tuleminen voi kestää…
Etupihalle haluan vielä jonkun huumaavana kukkivan koristepuun, jonka kohtaan joka kerta kotiin tullessani. Huomasin tällaisen pikkuisen dilemman, jonka varmaan aika moni lapsellinen omakotiasuja jakaa. Emme kulje koskaan pääovesta vaan aina kodinhoitohuoneen kautta. Kodinhoitohuoneen oven ulkopuoli näyttää lähinnä kaatopaikalta. Feng Shuin mukaan kodin ulko-oven edustan pitää toivottaa kotiintulija tervetulleeksi. Joo, pääoven edusta tekee sen, mutta kun sieltä ei koskaan kuljeta. Nyt siis aloitan kodinhoitohuoneen edustan kaunistamisen kukilla ja lyhdyillä.
Pensaille pitää vielä tehdä kehikot ja laittaa verkot ympärille. Kun katselen ikkunan vierellä lenteleviä talitinttejä, tulee mieleen, että linnuille pitäisi tehdä joku mukava paikka, jota voi seurata ikkunasta. Löysinkin muutaman aivan loistavan vaihtoehdon, joista kelpuuttaisin minkä vain meidän pihaan.
Skagerakin linnun ruokintaautomaatti
Äkkiseltään en ainakaan löytänyt Suomesta jälleenmyyjiä kuin Eva Solon tuotteille, mutta onneksi nettikauppa toimii.
Huomasin sunnuntaina rikkaruohoja kuopsuttaessani, että puutarhanhoito on lähes yhtä terapeuttista kuin ruoanlaitto. Onkohan minusta tulossa aikuinen! No ei kai nyt sentään.
