Viinipäiväntasaus rennosti

Hip hei, lauantaina on Viinipäiväntasaus. Tällä kertaa meillä ei pidetä isoja juhlia kuten aina ennen vaan palaamme Murun kanssa alkuaikojen tunnelmaan ja lähdemme viettämään Viinipäiväntasausta mökille kynttilänvaloon. Niin taisimme viettää myös ensimmäisen yhteisen Viinipäiväntasauksemme.

Hieman ovat ajat muuttuneet alkuaikojen Viinipäiväntasauksesta. Käsittämätöntä, että tämä on 17. vuosi, jolloin vietämme Viinipäiväntasausta. Aika on mennyt lennossa, eihän tapaamisestamme voi oikeasti olla vielä niin pitkää aikaa. Valitettavasti lapset muistuttavat murrosiällään, että niin se vain on. Tuntuu kuin vasta viime vuonna olisi vietetty ystäväni polttareita, jossa tapasimme. Muistan päivän kuin se olisi ollut eilen. On varmaankin hyvä asia, että se tuntuu eiliseltä, ehkä se kertoo siitä, ettei ole ollut tylsää. Yhteinen elämämme on ollut täynnä vauhtia ja monenmoisia käänteitä, niin suuntaan jos toiseenkin. Edelleen ollaan reilusti positiivisella puolella. Ehkä juuri siksi jaksamme vielä juhlia kaksistaan, vaikka olemme jo 24/7 kotitoimistollamme yhdessä.

Otan mökille mukaan jotakin erinomaisen hyvää viiniä ja mietin sille sopivaa, hyvää ja helposti tehtävää ruokaa. Sellaista, etten vietä koko lauantaipäivää pienessä mökkikeittiössä. Elän toivossa, että ihan koko viikonloppua ei sataisi. Näin pääsisin edes välillä hakemaan sieniä ja puolukoita metsästä. Tattirisotto on siis kovasti tapetilla ruoaksi. Viikonlopun ohjelmaan kuuluu siis metsäilyä, takkatulen rätinää, saunomista, uimista, kirjojen lukemista, lautapelien pelaamista ja tietysti hyvää viiniä ja ruokaa. Juuri sitä mitä kaipaan tällä hetkellä.

Aivan ihanaa Viinipäiväntasausta kaikille sitä viettäville!

Kuvat viime kevään ja viime syksyn Viinipäiväntasauksista

Aikaisempia Viinipäiväntasausjuttuja ja taustatietoa löydätte aiemmista jutuistani tästä.