Viking Gabriella – herkuttelumatkalla lasten kanssa

Kävimme lokakuun alussa minilomalla Ruotsissa Vikingin Gabriellalla. Iso Muru teki työpäivän Tukholmassa ja minä tutustuin Abba-museoonPikku Murujen kanssa. Tällä kertaa matkasimme Helsinki-Tukholma välillä, koska aikataulut ovat huomattavasti inhimillisemmät siellä kuin Turku-Tukholma reitillä.

Laivamme oli siis Viking Gabriella ja ensimmäistä kertaa meillä oli parvekkeellinen hytti, joka oli todellista luksusta. Siellä oli ihana istuskella, miten ihana tuollainen olisikaan kesällä. Hyttiin mahtui aivan loistavasti 4 henkeä ja levitettävällä sohvalla uni maistui lapsille. Olin tosi tyytyväinen hyttiin. Eiväthän nämä tietenkään ole enää uuden karheita, mutta hytti oli siisti ja hyvänkokoinen. Molemmilla puolilla oli omat televisiot, vaikka ei niitä tämän reissun aikana ehditty avata.

Vaihtuvat maisemat meidän parvekkeelta

Makuuhuone

Olohuone

Laivan lähdettyä meillä oli varaus Food garden-ravintolan puolelle. Vikingillä on tällä hetkellä sesonkimenuna Pure Nordic Tastes. Sekä a la carte -lista, mutta myös seisovat pöydät on rakennettu kyseisen teeman ympärille. Minä valitsin ruoat listalta, Iso Muru sekä lapset ottivat alkupalat seisovasta pöydästä. Alkuruoakseni valitsin Kalixin muikunmätiä, Västerbottensjuustolla maustettua puikulaperunavohvelia, punasipulia ja smetanaa –  simppeliä ja niin hyvää. Blinini oli valitettavasti saanut osaksi hieman liikaa pannua, mutta muilta osin varma valintani osui nappiin. Rakastan mätiä. Annoksen nautin laivan samppanjan kera, joka oli Taittingeria. Laivan a la carte puolen alkuruokien seisovapöytä on aina ollut mieleeni ja pientä annoskateutta oli ilmassa kun seurailin mitä herkkuja Murujen lautaselle kerääntyi. Toki napsin pieniä herkkupaloja sieltä itselleni. Jos joku on menossa lähiaikoina, niin tässä listaa mitä herkkuja Food gardenin alkupala ja jälkkäripöydästä löytyy. Erityismaininta friteeratuille poronkielille.

Pääruoaksi valitsin suovassasavustettua poronpaistia, muhennettuja korvasieniä, paahdettuja porkkanoita ja uunissa paistettuja puikulaperunoita. Iso Muru annos sisälsi haudutettua turskanselkää ja pariloitua turskankieltä, kananmunaa, tuoreita kuorittuja katkarapuja, ruskistettua voita ja raastettua piparjuurta. Toinen Pikku Muruista otti pariloitua nieriää, herkkutateilla maustettua luomuohrarisottoa ja tunturisuolaheinäpestoa ja sitten se toinen. Toinen Pikku Muruista käveli lasten pöytään ja otti nakkeja, lihapullia ja pastaa. Että ei meilläkään ihan kaikki kulinaristeja ole, vielä…

Maistelimme toistemme annoksia ristiin lukuunottamatta niitä nakkeja. Annokset olivat teeman mukaisia ja kunnioittivat pohjoisia makuja. Raaka-aineiden omia makuja oli kunnioitettu eikä niitä ollut peitetty mausteilla. Hyväksyviä huokaisuja kuului, ainoa soraääni annettiin turskasta, joka maistui liikaa turskalta. Joten tämän soraäänen saa jättää oman onnensa nojaan, jos pitää turskasta. Nieriä annoksen herkkutateilla maustettu luomuohrarisotto oli rakenteeltaan täydellistä ja maultaan ihanan pehmeää. Poro oli juuri oikean kypsyistä ja korvasienikastike pehmeän makuista. Poron kanssa nautittiin Le Serre Nuove dell´Ornellaia 2011 punaviiniä. Intensiivinen, mokkan, nahan ja lakritsin aromeja sisältänyt viini oli erinomainen valinta. Turskan kanssa Iso Muru tilasi Eifel-Pfeiffer Riesling 2012 Estate Collection Halbtrocken -viiniä tarjoilijan suosituksesta ja suurempia analyysejä antamatta kuulemma sopivat yhteen hyvin. Lapset nuuskuttelivat viinejä, kuten aina ja antoivat asiantuntevia lausuntoja, jotka aika usein pitivät paikkansakin, mutta nauttivat kuitenkin ruoan kanssa edelleen omenamehua.

Pikku Murun lajitelma alkuruokapöydästä

Jälkiruoaksi nautimme jälkkäripöydän juustoja ja jälkiruokaviinipaketin. Jälkiruokaviinipaketissa on mukavana vaihtoehtona 4 erilaista viiniä ja niitä saa myös 2 cl annoksina, joka riittää oivallisesti maistelemiseen.  Jälkiruokaviinit ovat ihania, usein vielä aika huokean hintaisiakin ja toimivat juustojen kanssa paljon paremmin kuin punaviini. Onneksi joulun alla niitä tulee huomattavasti enemmän myyntiin kuin yleensä. Suosikikseni näistä neljästä nousi jälleen minulle jo ennestään tuttu Itävaltalainen Zantho Beerenauslese 2011, jonka upea maku koostui eksoottisista hedelmistä, luumuista ja juuri sopivasta hapokkuudesta. Tähän makuun oli hyvä päättää upea illallinen.

Kävimme vielä tax-freessa ja sitten olikin jo lasten aika nukkua, joten siirryimme hyttiin. Näillä meidän matkoillamme ei tutustuta yökerhoihin tai tanssiravintoloihin, enkä usko että jäämme mistään paitsi. Hyvän ruokailun jälkeen on ihana mennä hyttiin huilailemaan.

Aamu valkeni kauniina Tukholman päässä ja Helsinkin reitin inhimillisen herätysajan ansiosta kaikki olivat pirteänä nauttimassa aamiaista kaikessa rauhassa. Edelleenkin jatkan laivan Food gardenin aamisen ylistystä. Lasillinen kuohuvaa kruunaa rauhallisen aamiaishetken herkkuineen. Iso Muru oli tilannut meille lasilliset samppanjaa – ihana mies muisti, että oli kihlajaisvuosipäivä (taisin vinkata siitä vahingossa), mutta siltikin. Aamu siis alkoi samppanjalla ja mädillä. Me lähdimme lasten kanssa aamiaisen jälkeen Vikingin bussilla Djurgårdenille, jäimme Slussenilla pois ja suuntasimme Abba-museoon. En ollut tehnyt mitään suuria etukäteistutkimuksia paikasta ja toivoin, että se olisi myös lapsille sopiva. Onnekseni osuin oikeaan. Museossa saattoi tehdä oman tanssiesityksen lavalla Abban kanssa, äänittää oman biisin, pukeutua virtuaalisesti Abba vaatteisiin ja paljon muuta. Lipussa olevalla koodilla tallensit nämä kaikki esitykset nettiin, jotka voi katsoa kotona kyseisen koodin antamalla.

Djurgården oli hyvin rauhallinen tähän aikaan vuodesta. Vain muutamia kävelijöitä näkyi lähistöllä. Melkein Abba-museon vieressä oli espanjalainen tapas ravintola, johon poikkesimme syömään. Paikan pizzat saivat kehut lapsilta.

Iltapäivällä hyppäsimme jälleen Slussenin edestä lähtevään Vikingin bussiin ja palasimme laivalle. Ehdimme hetkeksi rentoutumaan hyttiin, ennenkuin lähdimme shoppailemaan ja syömään.

Illallinen oli samassa paikassa kuin edellisenäkin päivänä, mutta tällä kertaa olimme varanneet etukäteen äyriäisvadina. Kahden hengen äyriäisvati riittää oivallisesti neljän hengen alkupaloiksi ja mielestäni hinta ei ole päätähuimaava n. 48,-/hlö. Kuvassa on siis kahden hengen annos, joka oli valtava. Lapset söivät varmaan yhtä paljon äyriäisiä kuin aikuisetkin. Mikä parasta, Pikku Muru sai maistaakseen osterin, josta viime reissuni jälkeen purnasi. Saamamme osterit olivat todella isoja, joten eihän se ihan ekalla kerralla laskenut. Aterian päätteeksi sinnikäs pikku mies päätti ottaa revanssin ja sinnehän osteri katosi. Hatun noston arvoinen suoritus 10-vuotiaalta. Meillä vierähti varmasti lähemmäs pari tuntia kun purkasimme, söimme, nauroimme ja jutustelimme ruoasta, äyriäisistä ja ABBA-museon annista perheen kesken. Suosittelen äyriäisvatia erittäin lämpimästi ja erityisesti lapsiperheille, jotta pikku kulinaristit saavat uusia makuja. Sinänsä jo tuo rapujen purkaminen on oma ohjelmanumeronsa lapsille ja meillä ainakin tykättiin siitä kovasti. Paahtoleipää tuotiin lisää pöytään, voita ja majoneesia kokeiltiin vuoronperään rapujen kanssa. Kihlajaisvuosipäivän kunniaksi Charles Heidsieck Brut Millesime 2005 samppanjapullo poksahti auki. Kyseinen vuosikerta on tullut markkinoille elokuussa ja laivan henkilökunnallekin tämä oli vielä uusi tuttavuus. Viinitalon mukaan vuosi 2005 on ollut erinomainen samppanjavuosi, enkä lähde kiistelemään asiasta. Rodukas samppanja, kuivattuja hedelmiä, kermaisuutta ja hyvä kuplarakenne olivat yhdessä äyriäisten kanssa upea paketti.

Pääruoaksi halusimme maistaa listalta vielä muutaman annokset, mutta koska mahat olivat niin hirvittävän täynnä, pyysimme kauniisti voisiko annoksista saada lasten annokset. Kaikista a la carte -listan annoksista saa myös lasten annokset edulliseen hintaan, mutta nämä on tarkoitettu alle 12-vuotiaille. Testasin vielä silavoitua riekonrintaa (saattaa sisältää hauleja ja sisälsikin), öljyssä kypsennettyjä kirsikkatomaatteja, vadelmavinegrettiä ja kermaista juurespyttipannua sekä kokonaisena paistettua häränfileetä, kuningasrapua, riistalientä, käenkaaliemulsiota ja puikulaperunaterriini. Riekko hurmasi minut ja haulikin löytyi. Juurepyttipannu ihanassa pikku pannussa oli suussasulavan pehmeää.

Jälkkäriksi nautimme hieman juustoja seisovasta pöydästä ja isot kupilliset espressoa helpottamaan ruoansulatusta. Pikku Muru kehui kovasti myös jälkkäripöydän vadelmasmoothieta.

Pure Nordic Tastes -listalta löytyy myös valmis menu ja viinipaketti, jotka ovat mukavan hintaisia, ruoat 38€ ja viinipaketti 22€. Jokaiselle listassa olevalle ruoalle on valitettu viinin lisäksi myös olutsuositus ja kaikki oluet tulevat Norjasta.

Tämän jälkeen siirryimme aivan suorinta tietä hyttiin huilailemaan ja nauttimaan hyvästä olosta, jonka erinomainen ruoka ja viini oli saanut aikaan. Aamulla nautimme vielä ihanan aamupalan kaikessa rauhassa ja lähdimme ajelemaan kotia kohti.

Herkuttelumatkamme oli erittäin onnistunut ja pidin Pure Nordic Tastes -listaa erittäin hyvänä. Listasta pääsee nauttimaan marraskuun loppuun saakka, joten kannattaa ehdottomasti käydä laivalla syömässä. Tuliaisina (itselle) tuli ostettua vielä muutama pullo samppanjaa ja vähän muitakin viinejä. Eihän laivalta voi lähteä ilman samppanjaostoksia, niin paljon huokeamman hintaisia ne siellä ovat.

Olen aina hehkuttanut laivan ruokailuja, mutta tämä oli ehdottomasti yksi parhaimmista. Erittäin mukavaa matkustamista lasten kanssa ja kaikki tykkäävät.